Joskus käy näin
Olin tehnyt kantapään ja aloittamassa palmikkoresoria kun huomasin että olin tehnyt palmikot väärin toisessa sukassa. Jos olisin tehnyt niitä itselleni olisin fusknnut homman jkotekuten, mutta nyt, oitkän harkinnan jälkeen, katsoin parhaaksi purkaa sukan kuvion alkuun.Muutenkin neulerintamalta on hyvin vähän uutisia. Enmsimmäinen Baudelaire lähestyy kantapäätä, mutta sitäkin on tullut tehtyä periaattella neulo neljä riviä, pura kolme. Osaan kyllä kuvion, mutta tummasta langasta on vaikeampi löytää virheitä joita sinne pakostakin eksyy neuletapaamisessa.
Jag har övat mod att repa upp och göra rätt. Hade strumporna varit till mig själv hade jag nog bara förökt fuska ver felet, men saker jag ska ge bort vill jag bara ska ha osynliga fel. Nu har de legat några dagar och väntat på att jag ska orka ta itu med dem igen - kanske är det dags ikväll.
Tilasin juuri kilon sukkalankoja 
Ihanaa, nyt välineistööni kuuluu myös vyyhdinpuut. Sain ne ystävältä jolle kudoin sukat joku aika sitten. Ne löysivät heti paikkansa olohuoneen pöydän reunalla ja pääsivät töihinkin. Kuvan vyyhti (joka nyttemmin on kerällä) on sininen Pirkka-lanka salaisen ystäväni viimeisimmästä lähetyksestä.
Postilokerosta löytyi paketti joak sisälsi kaikenlaista kivaa. Salmiakit huoenevat hyvää vauhtia ja ystävyysteetä kokeilen iltateenä. Samalla (kun ei salainen ystäväni ole täällä rupattelemassa, niinkuin teen ohjeessa lukee) voin sitten taas alkaa alusta (ties kunka monennen kerran) lapassuunnitelmani, sillä nyt lapasten täytyy ehdottomasti olla kolmeväriset. Onneksi tässä on aikaa suunnitella, sillä säät ovat vielä lämpöiset ja noita muitakin projekteja pitäisi saada tehtyä pois alta. Suunnitella voi kuitenkin aina etukäteen...
Huomasin kauhukseni että minulla on enemmän tai vähemmän tekeillä kaksi pitsihuivia ja kahdet pitsisukat. Minulla, joka jo toukokuussa alkoi tuntea palmikkohimoa. Onneksi Kellokukka-huivi vaatii enää pingoituksen ja langanpäiden päättelyn ja Haruha-sukat ovat tunnetusti nopeatekoiset. 
Käyttämämme kaisla on kai oikeastaan nimeltään järviruoko. Parhaan (vihreimmän/voimakkaimman) tuloksen sai käyttämällä vielä nupullaan olevia kukintoja. 
    
    
230 g poronjäkälää likosi yön yli. Keitimme sen yhdessä langan (50 g) ja etikkalorauksen kanssa yhteensä neljä tuntia. Lanka oli esipuretettu alunalla.
    
    
Värjäsimme sekä kuusen havuilla (vasemmalla) että kävyillä (oikealla).
Liotimme kanervia kokonaisina yön yli ja kolmisen tuntia silputtuina ennen kuin keitimme niitä kolme tuntia. 800 g kanervia, 5 litraa vettä.

Eilen iltapäivällä pakkasin neulekorini ja suuntasin neulovan ystävän luo. Kahdeksan neulojaa kokoontui viettämään iltaa uusien yhteisten neuleprojektien parissa (Baudelaire, Print o' the Wave). Ehdimme myös kehrätä, en ollut kehrännytkään taas pariin kuukauteen. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ilta!




