Pitsiä, pitsiä, pitsiä

Huomasin kauhukseni että minulla on enemmän tai vähemmän tekeillä kaksi pitsihuivia ja kahdet pitsisukat. Minulla, joka jo toukokuussa alkoi tuntea palmikkohimoa. Onneksi Kellokukka-huivi vaatii enää pingoituksen ja langanpäiden päättelyn ja Haruha-sukat ovat tunnetusti nopeatekoiset.

Jos joku olisi vuosi sitten väittänyt että pitsisukat voivat olla sopiva puoi-aivoton työ neuletapaamisiin olisin luultavasti nauranut. Nyt kun tarvitsin nopeasti sopivan kokoustyön nappasin mukaani Nalle-kerän lopun, lyhyet 3 mm sukkapuikkoni ja Haruha-kaavion (jossa on myös kirjoitettuna aloituksen silmukkaluvut) ja niinpä minulla on nyt kahdet pitsisukat puikoilla.

Baudelaire-sukat spoivat tällä hetkellä vain kotona neulottaviksi, sillä kerän (Regia Silk) sisältä löytyi suuri ja vaikeasti selvitettävä lankasotku. Lanka käyttäytyi hiukan mohairmaisesti tarttuen kiinni itseensä ja vaikeuttaen selvitystä. Sotku on selvitetty, mutta en uskalla pakata työtä laukkuun ennen kuin kaikki kerän ulkopuolella oleva lanka on turvassa sukassa.

Mustasta langasta on tuleva Print O' the Wave-huivi.

Jag upptäckte till min förfäran att jag för närvarande har fyra olika spetsprojekt på gång, två sjalar och två par strumpor. Tack och lov är Kellokukka-sjalen nästan klar (ska spännas ut idag) och de grå strumporna till höger är beprövat snabbstickade. Jag har nämligen fått allt större lust att sticka något med flätor. Helst tre tröjor och två par (minst) strumpor, NU!.

Glädjande på spetsfronten är att jag tydligen numera kan betrakta vissa spetsstrumpor som helt lämpliga sticka-borta-projekt. Hade någon sagt det för ett år sedan hade jag skrattat.