Huiveista

Minä en ole koskaan ollut huivi-ihminen. Kaulahuivit tuntuvat tukahduttavilta ja hartiahuivit kuuluvat asusteisiin jotka uskon kadottavani viimeistään toisella käyttökerralla. Olen kuitenkin kutonut itselleni pari huivia ja toista niistä olen jopa onnistunut käyttämään. Näyttää myös siltä että tulen kutomaan useampiakin, sillä kauniita huivimalleja on monia ja haluaisin esimerkiksi joskus kokeilla jotain haastavampaa pitsimallia (mielellään jostain oikein ohuesta langasta). Merinosilkit ynnä muut upeat ja ohuet langat ovat blogissa jos toisessakin muuttuneet ihaniksi huiveiksi ja ilmeisesti olen tullut aivopestyksi sillä nyt harkitsen esimerkiksi Print O' the Wave Stole-knit-alongiin osallistumista.

Tällä hetkellä neulon Kellokukka-huivia alpakasta, ensimmäinen kerä Alpacaa on tuhottu ja uskon oppineeni pitsimallin ulkoa.

Ja viimeiseksi päivän marina-ostasto: Vogue Knittingin syysnumeroa ei löytynyt enää. Grrr.

Jag har aldrig varit en sjalmänniska, men det verkar bli allt svårare att hålla sig från att sticka dem. Det blev en tidigare i sommar, nu stickar jag en till och det ser ut att bli fler under hösten. Åtminstone en till, för Print O' the Wave verkar vara alldeles för lockande.
Sjalen jag stickar på just nu heter Kellokukka och stickas i Drops Alpaca. Jag har avverkat första nystanet och tror mig kunna spetsmönstret nu.

Kuorettomat sipulit

Ei emme ole syöneet viikkotolkulla sipulikeittoa. Värjäyskokeilun vuoksi ei näet yksikään sipuli joputunut luopumaan kuoristaan meidän toimesta (huh, mikä urakka se olisikin ollut) vaan hankimme kuoret lähikauppojen sipulilaareista joissa sipulit olivat kuoriutuneet omatoimisesti (tai mahdollisesti muiden sipulinostajien käsissä). Erittäin käytännöllistä.

(Sitäpaitsi oli hauska tutkia myyjien ilmeitä kassalla kun täysi sipulipussi painoi alle sata grammaa. Pari myyjää arvasi kuorien käyttötarkoituksen.)

Sipulista sinappia

Eilinen värjäyskokeilu sujui melkein suunnitelmien mukaan (ai, eikö kaikkia vyyhtejä ollutkaan tarkoitus heittää ensimmäiseen pataan?) ja tulokset olivat sen verran lupaavia että päätimme jatkaa värjäyskokeiluja viimeistään lauantaina. Homma oli sitäpaitsi sekä hauskaa että seurallista, ehdimme jutella, tehdä muita käsitöitä ja pelata korttipeliä padan poristessa ja keitosten jäähtyessä.

Tällä kertaa värjäsimme alunalla puretettua villalankaa sipulinkuorilla. Sipulinkuorilla osittain niiden saatavuuden vuoksi.

200 grammaa sipulinkuoria täytti kymmenen litran kattilan, ainakin ennen kiehumista. Väriliemi oli punertavaa.

Märkinä langat olivat aika lailla oransseja, kuivuttuaan enemmänkin sinapinvärisiä. Ne päästivät aika lailla väriä huuhteluveteen, toivottavasti ne eivät värjää yhtä paljon ensimmäisissä pesuissa.

Färgningsexperiment med lökskal gav ett senapsfärgat resultat. Det var roligt och fler försök är att vänta.

Sateisena päivänä

Kun ulkona sataa kaatamalla voisi tietysti viettä päivän sohvan nurkassa villatakin hihaa kutoen. Tänään suunnitelmat ovat toiset, nimittäin kokeilla kuvassa esiteltyjä aineita. Pari vyyhteä valkoista lankaa ja iso kattila kuuluu myös varustukseen.

Vädret var inte speciellt lockande att gå ut i, därav inget stickkafebesök idag. Istället blir det andra garnaktiviteter med hjälp a råvarorna på bilden. Ett par härvor vitt ullgarn och en stor gryta behövs också.

Jälleen kerran sukat

Toisetkin harmaat villasukat valmistuivat. Näissä on kaksinkertainen sukansuu (Sukkasillaan-kirjasta), raidat itsekehrätystä langasta, kantapää Sukkasillaan-kirjan mukaan sekin ja sädekavennus (Ullan ohjeen mukaan). Lanka ja puikot (2,5 mm) samat kuin edellisissäkin sukissa. Kahteen sukkapariin (noin kengännumerot 40 ja 37) kului yhteensä melko tarkkaan 300 grammaa lankaa.

Nyt puikoilla ei ole kuin villatakki ja maanantain neuletapaamisessa aloitettu Kellokukka-huivi. Sukaton olotila ei kuitenkaan taida jatkua kauan, sillä kivoja sukkamalleja riittää.

Ännu ett par raggsockor klara. De har stickats mer eller mindre parallellt med de föregående, men har en annan typ av häl och tå. Till två par gick det åt ganska precis 300 gram Morjärv sockgarn.

Nu har jag faktiskt inte ett ena par strumpor på stickorna. Tillståndet kommer säkert inte att vara länge, för jag har flera roliga strumpprojekt på lager.

Villasukat

Ystäväni tilasi minulta saapassukat ja saikin ne lopulta, toimitusaika oli puolisen vuotta. Raidat ovat itsekehrätystä langasta, kantapäästä tuli ranskalainen (Ullan sukka-ekstran mukaan) ja kärjet kaventuivat spiraalikavennuksella (Sukkasillaan-kirjasta).
Lanka oli uusi tuttavuus, Morjärv sockgarn, mutta tulen taatusti käyttämään tätä kaikkiin tämän tyyppisiin sukkiin (ainakin jos se osoittautuu yhtä kestäväksi kuin miltä se vaikuttaa).

Ett par raggsockor har blivit klara. Jag känner mig väldigt nöjd med dem, både vad gäller garnval (Morjärv sockgarn) och utförande, jag har ett till par på gång av samma garn men med en annan häl och tå.

Haruha-sukat

Sain lopulta pääteltyä langanpäät ja kuvattua Haruha-sukat. Pidin pitsimallin neulomisesta, mutta epäilen sen olevan hiukan liian kohokuvioinen kengissä käytettäväksi. Se nähdään kun kenkä- ja villasukkasesonki alkaa.

Käytin ensimmäistä kertaa Nalle-lankaa. Totesin sen olevan huomattavasti karheampaa kuin esimerkiksi Regian sukka-langat - pehmeneekö se pesussa? Halusin kokeilla Nallea koska en oikein ole löytänyt mitään samanvahvuista (sukka)lankaa. Tavallisimmat sukkalangat ovat kaikki hiukan ohuempia ja esimerkiksi Ullassa on ollut monta kivaa Nallelle tarkoitettua ohjetta.

Nämä painoivat vajaat 70 grammaa, joten kerästä saan vielä toisen sukkaparin. Lyyrat vai Saunasukat?

Ett mönster från Ulla igen. Haruha-strumporna stickade jag i Novitas Nalle-garn på 3 mm stickor framför allt under diverse skärgårdsturer och andra somriga aktiviteter. Jag gilalde spetsmönstret ur stickperspektiv, men är lite orolig för att den blir bitvis lite för tjock för att ha i skor.

Postia

Salainen ystäväni on muistanut minua. Paketista löytyi Pirkka-lankaa joka mahdollisesti voisi haluta lapasiksi (niin minustakin), silmukkamerkki (joka ei päässyt kuvaan tänään) ja ihana vanhanaikainen neuleaiheinen kortti. Langat eivät oikein viitsineet esiinytä oikean värisinä näin illalla, mutta eivätköhän ne näy täällä blogissa uudemman kerran puikoille päästyäään.

Kiitos ystävälleni!

Det kom ett spännande paket från min hemliga vän, ett paket som visade sig innehålla garn (kanske till vantar) och en stickmarkör. Det är roligt med hemliga vänner!