Kehräystä

Sunnuntain neuletapaaminen kului kehräämisen merkeissä. Sain tilaisuuden kokeilla paria erilaista värttinää ja todeta että värttinöissä on eroja. Molemmat kokeilemani värttinät olivat "high whorl"-tyyppiä (kehrä värttinän yläosassa), omani on "low whorl", mutta hetken harjoittelun jälkeen sain aikaan ihan yhtä hyvää jälkeä yhtä helpolla toisella näistä. Toinen olikin sitten vaikeammin käsiteltävä, tiedä sitten johtuiko se siitä että se oli hiukan kevyempi vai jostain muusta.

Innostuin joka tapauksessa selailemaan erilaisia värttinä- ja kehräyssivustoja. Värttinöitä näyttää olevan kaupan montaa mallia. Tässä pari värttinä-linkkiä:
www.woolery.com
dropspindle.info

Taidan kuitenkin toistaiseksi tyytyä omaani. Olen ollut tyytyväinen siihen ja kehräystuloksiini, enkä tiedä kuinka kauan innostus kestää. Kilon verran villaa minulla on varastossa, joten toivottavasti ainakin sen aikaa. (Ja ainakin vielä kehrääminen on ollut kerta kerralta hauskempaa).

Kerintää

Langat ovat usein kauniita vyyhdillä, mutta toisalta valmiille kerille ei tarvitse tehdä mitään ennen kutomista. Tässä kerät jotka olen joutunut kerimään ensimmäiseen kymmeneen senttiin villatakin hihaa. Nyt puuttuu onneksi enää yksi väri (ja, jos tarkkoja ollaan, lisää jo kerittyjä värejä, mutta niitä ei tarvitse keriä ainakaan tähän hihaan).

Olen ennen ollut sitä mieltä että vyyhdinpuut ja kerintälaite ovat aika turhia näin vähän kutovalle, mutta alan ymmärtää miksi useimmilla sellaiset on. Toisaalta käsinekriminen on mukavan seurakllista puuhaa jos vain saa jonkun avuksi.

Jag har tyckt att garnvinda och nystmaskin är överkurs för en som stickar så pass lite som jag gör (och oftas av färdignystat garn), men efter att ha nystat 450 gram garn för att kunna sticka de första tio centimetrarna på ärmen är jag nästan färdig att börja titta efter sådana jag också. Å andra sidan är ju handnystning lite sällskapligt sådär, i alla fall när man har någon till hjälp.

Kevätpuuhia

Näin toukokuun lopulla on jo aika laittaa talvivaattet pois ja olenkin viime päivinä pessyt talvisia villavaatteita. Sain lopultakin toimeksi ostaa villalle (ja muille eläinperäisille kuiduille) sopivaa saippuaa ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Sukista, vanttuista ja myssyistä tuli ihanan pehmeitä. Saippuaa voi käyttää myös pesukoneessa ja myös Regia-sukkani saivat luksus-käsittelyn. Tästä lähtien en taida enää pestä niitä tavallisessa pyykissä, sen verran paremmilta ne tuntuivat.

Kevätkunnostukseen kuului myös sormikkaan parsiminen. Ennen olen vain kursinut reiät kokoon tai antanut niiden kasvaa mutta nyt halusin opetella vähän tyylikkäämmän ja kestävämmän tavan. Parsiminen kuuluu ilmeisesti sellaisiin taitoihin joita ei enää kuulu osata tai sitten kaikkien oletetaan jo osaavan, sillä ohjeet ovat harvassa. Luulin löytäväni sellaisen esimerkiksi Sukkasillaan-kirjasta, mutta ei. Lopulta seurasin HJS Studion parsimisohjetta. Lopputulos ei ollut kaunein mahdollinen, mutta uskon sen kestävän. Ensi kerralla osaan jo varmaan paremmin, mutta muutkin ohjeet ovat tervetulleita.

Såhär i slutet på maj börjar det bli dags att packa undan vinterkläderna. Jag har skaffat ulltvål och tvättat lite mössor och vantar som ska läggas undan samt konstaterat att ullstrumpor blir mycket mjukare med ulltvål och att de hädanefter borde få undvika vanlig tvätt.

Jag har också övat stoppning, med instruktioner härifrån. Resultatet blev inte riktigt lika fint som på bilderna där, men jag hoppas att det håller ändå.

Postia

Tämä kiva paketti löytyi postilaatikosta jo melkein viikko sitten, mutta en ole ollut kotona tietokoneen ääressä sen jälkeen. Langat olivat palkinto latvialaislapaskilpailussa. Nämäkin päätyvät varmaan lapasiksi, mutta ei ennen syksyä.

Raitalankaa

Harmaat saapassukat kaipasivat raitoja ja niinpä sain oivan tilaisuuden harjoitella värttinän käyttöä. Tämä on ensimmäinen kehräämäni erä joka pääsee käyttöön.

Lisää sukkia

En osannut päättää mikä pusero olisi vuorossa joten puikoilla on taas sukkapari. Tällä kertaa saapassukat, noin suunnilleen Jussi-sukat Sukkasillaan-kirjasta. Nyt edessä on pitkä pätkä 2 o 2n mutta alussa sain sentään oppia kaksinkertaisen sukan suun. Teen sukat samalla pyöröllä, sillä epäilen että nämä ovat juuri sitä sukkatyyppiä (isot ja yksinkertaiset) joka jää helposti parittomaksi.

Nya strumpor på stickorna. Den här gången urtypiska raggsockor i urtypiskt sockgarn. Efter att ha klarat av starten med en dubbel kant förde jag över dem på samma sticka - annars känns det här som något som kunde drabbas av "second sock syndrome".

Valmista taas

Kiitos Tubey-kommenteista. Se pääsi vappupuseroksi, vaikka vappuna ei pitäisikään olla villapaitakelit. Tänä vuonna 100% villaa ja sadetakki oli kuitenkin hyvä valinta.

Pyöröpuikkosukat pyörähtivät puikoilta tänään. 45 numeron jalkoihin sopiviin sukkiin kului melkein kerällinen (100 g) Regia Havannaa ja hiukan mustaa varpaisiin ja kantapäihin. Kudoin sukat alkaen varpaista ja kokeilin enismmäistä kertaa kantapäätä joka kudotaan viimeiseksi ja jonka voi, ainakin periaattessa, purkaa ja kutoa uuden kun se on kulunut loppuun.

Latvialaslapaseni voitti äänestyksen mikä innosti minua taas jatkamaan sen paria. Kun saan sen valmiiksi minulla ei ole kuin yksi UFO jäljellä joten nyt saan erittäin hyvällä omatunnolla alkaa miettiä seuraavaa projektia.