Peukalokiila

Koska halusin sormikkaaseeni samanlaisen peukalokiilan kuin siinä vanhassa sormikkaassa jonka kuva on kirjassa jouduin soveltamaan sen osittain itse. Lopputulos on minun mielestäni hyvä, jos ei oteta huomioon neulepinnan epätasaisuuksia, joiden toivon vähenevän kunhan sormikas on valmis ja pääsee kylpyyn ja jonkinmoiseen pingoitukseen.

Vanten har hunnit förbi tummen. det är lite ojämnt, men jag hoppas att det blir bättre efter ett litet bad så småningom. Tumkilen ser annorlunda ut än i mönstret, men mer likt originalvanten. Efterom randen av aviga maskor kring tumkilen var en av anledningarna till att jag valde just den här vanten, var det självklart att försöka efterlikna den.

Mallitilkku

Pienempien projektien mallitilkut hoituvat yleensä siinä sivussa, eli alan kutoa ja jos tiheys täsmää jatkan, muussa tapauksessa ensimmäinen yritys jää mallitilkuksi. Näin kävi tällä kertaa. Kuvassa näkyvä osuus on jo kohdallaan, mutta ensimmäiset kaksi senttiä reikäneuletta jäivät aivan liian löysiksi. Kutominen käy ihmeen sujuvasti, vaikka langan ja puikkojen suhde on aivan eri kuin mihin olen tottunut. Ensimmäisenä iltana tunsin keskittymisen seuraukset hartioissa, mutta varsinkin kun selvisin kaksi oikein yhteen-osuudesta voin kutoa melkein normaaliin tahtiin.

Jag orkar inte alltid sticka provlapp, speciellt inte när det gäller mindre projekt, utan bärjan av projektet får agera provlapp. Oftast funkar det direkt, men den här gången fick jag börja om. Det som syns på bilden är hyfsat nära rätt masktäthet (8 maskor på 2 cm), men hålmönstret i början var mycket lösare. Det var kanske inte det smartaste att välja ett mönster med den här masktätheten där man ska börja med ett mönster som innebär hoptagningar, men på andra försöket ser det ut att ha blivit bra. Jag har tidigare inte riktigt trott på så här små maskor, men uppenbarligen går det att få till det om man bara har tilläckligt tunna stickor.